Julkaistu: 13. tammikuuta 2007 Kategoria: elämä

Eilen minä kaaduin matkatessani kotiin kaupasta, josta kävin hakemassa ruokaa nälkääni, jota wanhojen tanssiharjoitukset, sekä pölöttäminen olivat saaneet aikaan.

Tästä kaatumisesta voin syyttää vain itseäni, sekä pikkuisen liukasta maata jalkojeni alla. Itsepähän minä kävelin ja hoipertelin miten sattui ympäri katuja. Auh, kaaduin, kun jalkani lipesivät jalkakäytävän jäisessä peitteessä, jolloin polveni kolahtivat hiekan ja jään peittämään katuun. Onneksi ei se paljoa sattunut, vain pikkuisen polvia kivisti hetken aikaa.

Illalla minä kuitenkin kaatumisista huolimatta uskaltauduin taas jäiseen katukuvaan, kun kävin kaupoissa ja piipahdin myös rannassa katsomassa kaunista järvimaisemaa. Pakkanen ei kiireissäni pahemmin minua painanut, vaan jaksoin viettää aikaa ulkosalla aina kymmeneen asti, kunnes olin saanut tarpeeksi askelia aikaan, sekä nähnyt tarpeeksi.

Vetäydyin kotiin, jossa vietin yksinäni kaunista iltaa syöden hyvää ruokaa, juoden kahvia ja kuunnellen musiikkia. Juttelin myös Ventrilon välityksellä saman ikäisteni kanssa, kunnes pikkuhiljaa kaikki menivät nukkumaan. Minä en kuitenkaan mennyt, vaan vasten tahtoani nukahdin sohvalle musiikin taustalla soidessa.

Kommat suljettu [0] Tagit: blogi, elämä

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 13. tammikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Eilinen voi olla myös huominen

Tuoreimmat rähinät