Julkaistu: 24. tammikuuta 2007 Kategoria: elämä

Niin minä pidän kahvista, todella suuresti. Minut voi laittaa luokkaan kofeinistit, ne jotka pitävät kahvista suuresti. Ei, pystyn elää ilmankin kahvia, mutta sitä huomaa että päivä alkaa paremmin kun ottaa stumpit, jos toisetkin.

Sitä tulee juotua useasti, erityisesti kun tulee ulkoa pakkasilmasta sisään ja tarvitsee nopeaa lämmitystä. Silloin kahvi tuo sen suuren nautinnon: lämmin kuppi vasten vilpoisia huulia on jotain todella hienoa. Aah, sitä ei voi mitenkään kuvailla, se vain hyväilee niin suuresti tuntohermoja, samalla tavalla kuin rakkaan lähellä oleminen, vaikkakaan noita kahta ei voi verrata – rakas on aina kaikkea ylempänä.

Saman tapaista hyvää oloa tuottaa rööki, jonka nostaa huulille, jolloin se stimuloi lämmöllään, sekä huumaavalla tunteellaan hermostoa. Niin, minua tekee välillä aina mieli sitä, mutta en ole vuosiin polttanut, sillä se vain on vähän inhoittavaa joissain mielessä, vaikka sitä ei itse tuntisikaan.

Pääasiassa se syy on se toinen, se toinen ihminen. Muut ihmiset eivät vain pidä siitä hajusta, vaikka siitä itse saattaisikin nauttia. Minä itse en myöskään pidä vaatteisiin ja hiuksiin tarttuneen röökin hajusta, puhumattakaan sikareista, hyi. Koska en itse pidä siitä jälkihajusta, eivät varmaan muutkaan pidä.

Kommat suljettu [0] Tagit: elämä

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 24. tammikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Kahvia ja tupakkaa

Tuoreimmat rähinät