Julkaistu: 1. tammikuuta 2007 Kategoria: elämä

Taas se kävi – jäin kahden ihmisen väliin. Ei siinä mitään, mutta nyt kaikki paska kääntyy minuun. Tai ehkä se ei ole suurimmillaan minun ongelmani, vaan noiden kahden joita rupesin tyynnyttelemään, sekä tarjoamaan olkapäätä tarvitsevalle.

Toinen on minulle vihainen, sekä toiselle rupesin pikkusen vittuilemaan, ja nyt hänkin taitaa olla vähän vihainen minua kohtaan. No kaipa tämä tästä, sillä olen pahoillani, vaikka minä yritinkin vain auttaa molempia. Hyvinhän siinä kävi, mutta nyt tuttuun tapaan Amoris menetti siipensä tuulessa.

Kuitenkin autan jatkossakin mielelläni vaikka huonosti kävikin. Olen sitä auttavaa persoonaa joka tekee sitä mielellään vastoinkäymisistä huolimatta.

Niinhän se menee: päissään ihminen päästää suustaan vähän asioita tietämättään. Ei se kuitenkaan minua haittaa, ja miksi kuuluisikaan, niinhän se menee. En vain ole vihainen, sillä kukaanhan ei tehnyt vääryyttä, ainakaan tämän osalta. Tämä asioita suustaan päästävä ihminen myös yritti asiaa selvitellä: olen siitä kiitollinen, kiitos.

Olen pahoillani, saat antaa turpaan, jos se oloasi helpottaa.

Kommat suljettu [0] Tagit: elämä

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 1. tammikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Kai sitä kerran elämässään turpaan saa

Tuoreimmat rähinät