Julkaistu: 18. maaliskuuta 2007 Kategoria: elämä

Minut kiskaistiin vajaat kolme tuntia sitten tuolistani, koneen ääreltä pois ja vietiin muualle. Nyt olen palannut ja otan maan taas uudestaan haltuun, nyt kellon taittuessa puoleen yöhön.

Siis täh? Öm, mikä oli tuon kappaleen tarkoitus? Ei niin mikään, se ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että kävin jossain. Jossain, missä tein hauskaa ja oli hauskaa. Ihanaa mukavaa ja kaikkea muuta – ei enempää siitä.

Kiitän näitä päiviä kun olen suunnitellut sormikirjoitusjärjestelmäni näppäimistöllä niin etten käytä ollenkaan oikean käden peukaloa. Ihan vain sen takia, että se on hitusen arka äskeisestä tapahtumasta: kaadoin sormeni päälle tulikuumaa kahvia.

Äh, ei se ole kunnolla palanutkaan, pikkuinen outo olo sormessa, joka tulee nopeasti katoamaan, oikeastaan se tunne ei edes ole kipua, vain vähän erikoinen sormelleni. En kutsuisi sitä kuitenkaan mukavaksikaan, mutta ei se edes haittaa.

Hmm, nyt kirjoittaessa myös huomaan, että en enää viime kappeleen viimeisteltyäni tunne minkäänlaista kipua sormessani. Kas kummaa, ihmisen ruumis korjaantuu nopeasti, heh.

Äh, edessäni makaavat ruotsin läksyt. Kaipa ne täytyisi tehdä, vaikka ei yhtään kiinnosta. Kuitenkin on mukavaa kun on tehnyt ne. Siinä oppii asioita, saa järkevää tekemistä ja tuntee kun aivot saavat harjoitetta. No, ehkä viimeistä ei tapahdu, opiskelu kun on niin rutinoitunutta.

Odotan kuitenkin innolla huomista opintojen täytteistä päivää. En odota innolla itse opiskelua vaan niitä ihania ihmisiä, joita tuo lukioksi kutsuttu rakennus pitää sisällään. Ihanaa, vielä kahdeksan tuntia ja minä olen siellä.

Kommat suljettu [0] Tagit: elämä

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 18. maaliskuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Kiskaisua tuolista

Tuoreimmat rähinät