Rahinaa.biz / Lehti / Tutun nopeaa

Tutun nopeaa

Julkaistu: 11. huhtikuuta 2007 Kategoria: elämä

Eilen alkoi uusi jakso opiskelun saralla. Niin, opintojakso vaihtui ja uudet kurssit ovat taas edessä. Sen takia kävinkin eilen ostelemassa paikallisessa Suomalaisessa Kirjakaupassa oppikirjoja, joiden yhteishinnan nähdessäni silmäni muljahtivat kuopistaan, hampaat halkesivat jännityksestä ja hiukset tippuivat pelosta.

Kaiken lisäksi kotona huomasin mokanneeni, kuten yleisiin tapoihini kuuluu – olenhan minä sen verran tohelo, näkisittepä minut ihastuneena: gosh, silloin tunarointini vain kasvaa. Minä huomasin kotona ostaneeni väärän oppikirjan, kun minun tuli ostaa Agenda 1, tarttui käteeni vahingollisesti Agenda 2. No, nyt omaan kaksi Agenda kakkosta.

Palataanpa takaisin kaupungille, sinne kävelyn keskelle, vapaan sanan ajalle, asioiden hoitamiselle. Sinne missä minä pölötän, sinne missä vietän aikaa, siellä missä minä olin, näen asioita ja josta pidän. Näin siellä tuttuun tapaan paljon tuttuja, onhan tämä pieni kyläpahainen vain. Kuitenkaan en sanonut oikeastaan kenellekkään mitään, ja syynä oli nopeus.

Kaikki tuntuivat liikkuvan hirmu nopeasti, kaiken lisäksi joka kerta jossain todella kaukana. Kuitenkin välillä on mukava katsoa muiden menoa ihmisten kuhinassa. Toiset tutuista matkalla airobic-tunnille, toiset kotiin pyörillään, toiset kahviossa istumassa, toiset suuntaamassa sovituskoppiin, toiset kampaamossa laittamassa hiuksiaan, toiset töissä kaupan kassalla tai lihatiskillä.

Lihatiski, aah. Siellä oli palvelemassa jostain kummasta syystä lukion opiskelija, tai oikeastaan ex-opiskelija, tämän vuoden abi. Oli hauskaa nähdä kuinka vähän hän tiesi lihasta mitään. Eräs vanha mies kysyi tältä ihmiseltä: “Mitä tämä on?”. Vastauksena tuli tältä tytöltä, öminää, ihmetystä, nolostumista, mietintää, takertelua ja loppujen lopuksi se vastauskin – suloisella tavalla.

Sehän ei kuitenkaan ollut ollenkaan tämän tytön vika, hänellähän ei ollut tarpeellista koulutusta, hänhän oli lukiolainen. Ihmettelenkin mitä hittoa hän teki lihatiskillä, taitaa olla tämän ruokakaupan johtoportaalla päässä vikaa. Tai no oikeastaan hän taisi vain täyttää lihatiskiä, eikä työskennellä siellä, mutta kuitenkin joutui kysymysten uhriksi. Muistakaa johtoportaan sikarijätkät: lihamestari lihatiskille, right, vaikka kysymyksesä olisikin vain siivoaminen ja täyttäminen.

Vielä mainittakoon, minulla on uusi positiivinen asenne: Voin saada kaiken, ja saankin kaiken.

Kommat suljettu [0] Tagit:

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 11. huhtikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

© Copyright 2012 Jukka Svahn. All rights reserved. Sivun ylälaitaan