Julkaistu: 7. helmikuuta 2007 Kategoria: elämä

Mikä on kun ei saa unta? Minä en sitä saa, nytkin kello on vain viisi aamulla ja heräsin jo reilut kaksi tuntia sitten. Tämä on niin inhottavaa, kun väsymys kasvaa ja niin edelleen.

Tämä kaikki johtuu vain siitä, että minä herään omiin ajatuksiini taukoamatta. En saa unta, kaikki vain velloo sisälläni, eikä pysy millään paikallaan. Sisälläni on eräänlainen mielen kuivausrumpu, jonka pyykeistä vastaavat ajatukset.

Täytyy kuitenkin kiittää, että olen päässyt taas yli masennuksestani. Enää minun ei tee mieli tekniikkaa, eikä enää ole masennuksen tuottamaa väsymystä. Tosin nyt on nyttenkin väsymystä, mutta se johtuu aivan toisesta syystä.

Tiedän syyn, se on selvempi kuin mikään, mutta se on liian monitahoinen. Sitä ei saa pyyhittyä pois, se tulee olemaan olemassa niin kauan kunnes sen alkutekijät toteutuvat.

Toisaalta tähän on sitoutunut myös niin paljon mukavuutta ja ihanuutta, etten edes osaisi päästää tästä irti. Toivottavasti en kuitenkaan sekoa – ainakaan pahemmin kuin nyt olen.

Kommat suljettu [0] Tagit: elämä, tunteet

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 7. helmikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Unettomat ajatukset

Tuoreimmat rähinät