Julkaistu: 11. helmikuuta 2007 Kategoria: elämä

Rakkaus on tunteiden yhdistymä, jossa on mukana myös tuska ja ahdistus. Näin on aina välillä.

Välillä elämä tuntuu todelta kidutukselta, välillä se on niin ihanaa ja suloista. Tämän kaiken aiheuttavat nuo tunteet – tunteet, joita on niin monia. Välillä niitä on niin sairaanloisen monia, ja välillä ne tekevätkin elämästä liiallista tuskaa, jolloin tekee mieli vain jäädyttää sydän ja vajota maailman uumeniin.

Lentää jonnekin kauas, mennä jonnekin jossa ei ole mitään mikä muistuttaa niistä, sellainen paikka jossa kaiken voi unohtaa ja palata uuteen, mutta samalla vanhaan. Silloin ei ainakaan tunne vanhoja tuskia, vaan ne korvautuvat uusilla.

Pakoilu ei kuitenkaan ikinä auta, on parempi vain kohdata ongelmansa silmästä silmään. Lopulta huomaakin ettei mitään ongelmia olekaan, ne ovatkin vain asioita ja tunteita. Niistä voi puhua, ne voi päästää vapauteen ja niistä voi päästä yli.

Ketään ei auta niiden tukahduttaminen ja sisällä pitäminen – ne kannattaa päästää vapauteen. Niiden yksin vatvominen vain tekee mielen hulluksi ja lopulta johtaa suurempiin tuskiin. Kun niitä ei vatvo sairaanloisesti muuttuvat ne lopulta ihaniksi ajatuksiksi.

Kannustava sana tai välittämisen osoittaminen voi pelastaa toisen päivän.

Kommat suljettu [0] Tagit: elämä, tunteet

Tämän bloggauksen kommentointi on suljettu, sen oltua auki 11. helmikuuta 2007 lähtien kuusi viikkoa.

Jukka, 23,
web developer,
haahuilija,
musafriikki

Rahinaa.biz

Välillä tekee mieli vajota syvyyteen

Tuoreimmat rähinät